Hietakaulan ampumaradalla
Sompu-Pahtaojan Metsästysseura ry perustettiin 15.5.1955. Perustava kokous pidettiin Matti Anttilan talossa. Pirtti oli täynnä väkeä, 21 henkilöä ja talonväki. Kauko Nousiainen piti alustavan puheenvuoron, jonka jälkeen hänet valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin Paavo Ora. Keskusteltiin metsästysseuran tarpeellisuudesta paikkakunnalla, koska syksyisin oli alkanut ilmaantua outojakin metsämiehiä koirineen Kivalonkin maisemiin.
Niimpä päätettiin perustaa metsästysseura. Perustamiskirjan allekirjoittajina olivat Juho Anttila, Erkki Jarkko, Niilo Saviaro, Kaino Kyntömaa. Kokous päätti, että vasta perustettu seura liittyy jäseneksi Suomen Metsästäjäliittoon.
Seuran johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Matti Anttila, varapuheenjohtajaksi Kauko Nousiainen, sihteeriksi valittiin teollisuusvirkailija Paavo Ora. Rahastonhoitajaksi Esko Jarkko. Muiksi jäseniksi Kaino Kyntömaa, Juho Anttila ja Niilo Saviaro. Perustamiskokouksessa seuraan liittyi 21 jäsentä.
Seuran toiminta oli varsin vilkasta, jo toisena toimintavuotena alettiin puuhata hirvirataa. Se olikin kova urakka, sillä alueella ei ollut vielä sähköä. Rakennettiin niinsanottu keinurata. Siinä hirvenkuva liikkuu vaunulla rataa joka on molemmista päistä korkeammalla kuin ampuma-alueen kohdalla. Vaunu vedettiin miesvoimin ylös lähtöpäähän ja laskeettiin alamäkeen, mäessä vaunu sai tarvittavan nopeuden ja ammunta suoritettiin vain yhteen suuntaan. Rata oli Kemin seudulla ensimmäinen liikkuva hirvirata. Rata oli varsin vilkkaassa käytössä muutaman vuoden, kun muualla rakennettiin polttomoottorilla tai sähköllä toimivia ratoja. Niissä kuva kulki molempiin suuntiin kaksipäisenä, joten ammunta kävi nopeammin. Niimpä ratamme sai rauhassa ränsistyä. Vuonna 1958 tuli voimaan asetus, että hirvenmetsästykseen ampujaksi ilmoitettun osallistujan on suoritettava hyväksyttävä ammuntakoe.
Johtokunnan puheenjohtajina ovat olleet eripituisia aikoja Matti Anttila, Tauno Tasala, Esko Jarkko, Heikki Kraatari, Matti Springare, Raimo Hartikainen, Olavi Niemi, Matti Toppinen, Matti Ollitervo, Raimo Hartikainen tällä hetkellä toista kertaa PJ:na
Sihteerinä ovat toimineet Paavo Ora, Juho Hemminki, Pentti Nikula, Armas Matikainen, Jouko Honkanen, Veijo Saviaro, Heikki Alakorpi, Juha Hemminki, Matti Ollitervo, Jari Saviaro ja nykyään Antti Hemminki.
Metsästysammuntakilpailuihin seuramme on osallistunut aktiivisesti. Seuran omista kisoista aina Suomenmestaruuskisoihin asti (Kuvassa seuran kesäkisat Hietakaulassa vuonna 2000). Heimo Springare on osallistunut ensimmäisen kerran SM-kilpailuihin vuonna 1981 ja viimeksi 2003. Parhaat saavutukset luodikkoammunnoista ovat 1 kulta, 2 hopeaa ja 2 pronssia. Matti Niemelä on saavuttanut nuorten sarjassa haulikossa hopeasijan. Matti Toppinen on yltänyt hirvenhiihdossa neljännelle sijalle.
Sompu-Pahtaojan metsästysseura järjesti metsästysammuntakisoja 1970, -80 ja -90-luvuilla. Enimmillään osanottajia oli puolentoista sataa. Veijo Saviaron ollessa seuran sihteerinä hän puuhasi kisoihin hyviä palkintoja. Muunmuassa väritelevisio ja vaihdepyörä arvottiin kaikkien osallistujien kesken, joten ei ollutkaan ihme että osallistujia oli monen riistanhoitoyhdistyksen alueelta.
Hirvipeijaiset ovat ollet syksyisin perinteinen tapahtuma. Joskus pidetttin iltamat vielä peijaisiltana. Esiintyjinä olivat joskus Leo Lastumäki, Ahti Kuoppala, sekä Paavo Hiltunen. Parinkymmenen vuoden ajan pidettiin iltamia useampiakin vuodessa; olihan seuramme jäsenenä hanuristi Urho Saikkonen. Myös Olavi Viljamaa oli useiden iltamien hanuristina. Sittemmin teostomaksut tulivat niin koviksi, että musiikista tuli liian kallista herkkua.
Kämppä hankittiin 1979-1980. Ostettiin TVH:lta Kemistä vanha parakki, siirrettiin ja kunnostettiin talkoovoimin. Kämppäasiaa oli käsitelty jo 60-luvulla, mutta se ei silloin saanut kannastusta. Kun kämppä saatiin rakennetuksi, tuli sähköistäminen ajankohtaiseksi. Korkeajännitelinja oli ihan kämpän vieressä, mutta sähkölaitoa piti liian kalliina muuntajaa yhtä asiakasta varten. Sanoivat, että jos seura ostaa oman muuntajan, niin sähkölaitos tuo ja asentaa sen. Muuntaja maksoi 18.000 markkaa. Seuran tilillä ei ollut niin paljon rahaa, eikä seura pankin mielestä ollut lainoituskelpoinen järjestö. Asia ratkaistiin siten, että puheenjohtaja ja sihteeri ottivat lainan. Toinen pani nimensä paperiin pitkin päin ja toinen poikittain. Sitten olikin myytävä monta hirven ruhoa, että sähköistys saatiin maksetuksi. Kämppätontti saatiin vuokrattua Jouko Jarkolta, Keminmaan puolelta. Osa pihamaata kuten nylkykatoskin on Tervolan puolella.
Joukon sanottua kämppätontin vuokrasopimuksen irti, päätettiin seuran yleisessä kokouksessa hankkia seuralle oma tontti. Sellainen löytyikin läheltä, noin kilometrin päästä, eikä kyseessä ollutkaan vain talotontti, vaan 18 hehtaarin hakattu metsäpalsta Kivalon juurelta. Kämppä ja sauna saatiinkin siirrettyä ennen vuokrasopimuksen umpeutumista uusille perustuksille. Uuden lahtivajan rakentaminen aloitettiin pian kämpänsiirron jälkeen, mutta hirvikannan ja –lupien pienentyessä lahtivajan rakentaminen on ollut keskeytyksissä, ja vähät hirvet on nyljetty ja paloiteltu vanhalla paikalla. Uusi lahtivaja on ollut osittaisessa käytössä v. 2017 alkaen, rakentaminen jatkuu vielä eristystöiden ja sisätilojen osalta.
Sittemmin metsästysseuraan on perustettu myös kenneljaosto (21.2.1988). Kenneljaosto on järjestänyt useita koiranäyttelyitä: esimerkiksi maaliskuussa 2000 järjestetyssä näyttelyssä oli 255 koiraa. Haukkukokeita on vuosien mittaan järjestetty useita kymmeniä. Kenneljaoston jäseniä on koulutettu palkintotuomareiksi ja koetoimitsijoiksi. Koiramiehiä on toiminut ihan valtakunnan tasollakin: Hannu Kauppila Suomen Harmaahirvikoirajärjestö ry:n puheenjohtajana. Kenneljaosto on järjestänyt huvitilaisuuksia kuten pikkujouluja, jahtikauden avajaisia ja tansseja. Pilkkikilpailut keväisin ovat olleet Kenneljaoston yhdessä kylätoimikunnan kanssa järjestämiä.
Historiikkikestomuksen on kirjoittanut Heikki Kraatari seuramme 50-vuotisjuhlatilaisuuteen! Kiitos Heikille muistelmista! Sihteeri Antti Hemminki lisäsi v.2015 kämppätontin hankinnan ja kämpän siirtoon johtaneet asiat. Lisätty v. 2019 päivitys lahtivajan rakennustilanteesta.